Oma ensimmäinen purje Mauilta oli TR-6 9.2m2 koossa. Pidin välittömästi purjeen tuntumasta, kuten myös siitä, että se oli muihin kisapujeisiin nähden helppo rikata ja trimmitkin löytyi vähällä säätämisellä. 2012 homma lähtikin sitten lapasesta, eli tuli hankittua TR-8 versioita koot 6.6, 7.6 ja 8.4, sekä vielä 6.0 Aloha, joka on koko perheen käyttöön sopiva kevyt ja toimiva freeride kruisailu purje. Kaikkiin purjeisiin hankin myös ideaali mastot, sillä MauiSails toimii vain hard top tyyppisissä mastoissa. Lähinnä vastaava suunnitelu filosofia löytyy Severneltä ja Gaastralta, mutta MauiSails on vielä enemmän hard top kuin nuo verrokit.
Juuri tämä ominaisuus antaa rikeille erityisen jousipyssy tuntuman, jota ei voi vähillä sanoilla kuvailla ja joka voi oudokseltaan tuntua kummalliselta. Koska masto joustaa enemmän alhaalta kuin esim: Pryde on purjeen topissa selvästi vähemmän lörppöä, mutta vastaavasti muodon muutokset kohdistuvat suuremmalle alalle.
TR-8 purjeet sopivat käteen niin hyvin, että kaudelle 2013 tuli vaihdettua myös 11m2 formula rätti TR-9 monofilmi malliin. Saatavilla on myös kevyempi Technora versio muikeaan lisä hintaan.
Pari kolme edellistä vuotta formula jäikin varsin vähälle, osin innostuksen puutteessa ja osin siksi että hieman kovempaa keliä oli varsinkin kaudella 2012 tarjolla varsin kiitettävästi.
TR-9 11m2:
Ottaen huomioon, että kyseessä on täysiverinen kisapurje, tämä on helppo ja nopea rikata. Camberit napsahtaa paikoillee mitättömällä voimalla ja mastoliikin kiristäminenkin onnistuu ilman Wadan kieltämiä aineita, ilman vinssejä. 11m2 versio rikataan poikkeuksellisen lyhyeen 520cm mastoon +23cm jatke, kun yleensä tämän kokoiset purjeet vaativat 550 maston ja 10-30cm jatketta. Puomia tarvitaan 264cm ja trimmi varat päälle. Merkille ominaiseen tapaan ilmoitetut mitat pitävä kutinsa ja liikkuma mastoliikin suhteen on noin 10mm. Kuten muissakin MS kisapurjeissa, niin tässäkin alimmat kolme lattaa kiristetään ns. huolella ja ylös mentäessä poistetaan rypyt ja ehkä puolikierrosta päälle. Tällä tavalla purjeesta tulee vakaa ja camberit pyörivät vaivattomasti. Sträppi kiristetään jointtiin niin kireälle kuin sen saa ja näin tehdään kaikissa keleissä.
Kun viritykset oli tehty näytti rätti aivan samalta kuin mainoksissa, eli istuvuuden suhteen ei juuri toiveita jäänyt. Puomin korkeutta varten on purjeessa merkinnät joten niistä on helppo tarkistaa, että korkeus vastaa omaa mieltymystä. Itse pidän formulassa puomia otsan korkeudella, jolloin miellyttävä asento löytyy sekä vasta-, että myötätuuli osuuksille.
Vesillä.
Ensimmäinen havainto formulalle navakassa 7-10m/s tuulessa oli, että purje ei pyri tarjoilemaan katapultteja kuten se rätti jonka tällä korvasin. Kovimmassakin puuskassa saa alaliikin pidetyksi kiinni laudan kannessa joten kuskille jää enemmän aikaa keskittyä laudan kuljettamiseen haluttuun suuntaa.
Surffaan lähes aina sykemittarin kanssa. Formulalautailua voi hyvällä omallatunnolla sanoa urheiluksi. Sykeet tuppaa olemaan ns. koholla, mutta tämän purjeen kanssa data kertoo lahjomattomasti, että pumpun kierrokset olivat reippaasti alempana kuin mihin olin tottunut. Tästä seuraa paremmat vastakkäännöksen kryssiessä, sillä kun pumppu takoo lähellä maksimia alkaa tasapaino heiketä ja liikkeet muuttuvat epävarmemmiksi.
Cambereiden toimintaa oli myös tämän kokoluokan purjeelle uusi kokemus. Itse asiassa ehdin ajella hyvän tovin kun vasta kiinnitin asiaan huomiota. Toisin sanoen, asiaan ei tarvitse kiinnittä lainkaan huomiota. Oikeisiin mittohin rikattuna kokemus oli kuin markkinointi hessun puheissa effortless. Tämän purjeen kanssa ei kung fu potkuja tarvita.
Kryssi ja slööri tuntuivat myös sujuvan mukavilla kulmilla ja vauhdeilla. Viime kesänä katselin Lipastin Antin voittoisia trimmejä samalla Gaastran laudalla jolla itse ajan, mutta kun kokeilin niitä vanhan purjeen kanssa, ei ajosta tullut yhtään mitään ja siirsin maston jalan takaisin monta cm edemmäs. TR:n kanssa tuo edessä oleva träkki taas liimaa lautaa ankarasti veteen ja yllättäin nyt tuo Antin käyttämä paikka tuntuikin varsin hyvältä.
Käytän formulassa pitkiä säädettäviä trapanaruja. TR-9:n kanssa niitä voi krysille lyhetää 5-10cm ja silti ajoasento tunttuu tukevalta. Slöörille pitempi mitta toimi kuten vanhan rätinkin kanssa.
Formulassa purjeen toiminta-alueen tulee olla laaja sillä tuuli tuppaa vaihtelemaan kisan kuluessa, eikä aikaa purjeiden vaihdoille aina ole. Samoin rata-alueella on usein monen sortin puuskia tarjolla ja heikkojen lähtöjen ansiosta jodun usein ajamaan aluksi muiden pakeissa. Henk. Koht. tavoitteena on ajaa mahdollisiman monta lähtö juuri tällä purjeella ja jättää koon arvonta muille. Aivan kevyimpiin tuulin koko ei varmastikaan ole kilpailukykyinen, mutta yläpäässä kelin kestoa tuntuu olevan niin paljon, että kun tätä ei pysty pitelemään, siirrytään suomessa jo kiireesti slalomiin.
Tuulista kesää kaikille toivoo FIN-61 / Tomi